Narsistin kourissa. Miten selvitä työpaikkakiusaamisesta?

Suomi on työpaikkakiusaamisen eurooppalaisen tilaston kärjessä (Eurofound 2007). Kiusaamisen kustannukset voivat olla työnantajalle ja yhteiskunnalle korkeat puhumattakaan kiusatun inhimillisestä kärsimyksestä. Mitä tapahtuu työntekijälle, joka on joutunut vaikean kiusaajan - narsistin tai luonnehäiriöisen uhriksi? Kuka tahansa meistä voi joutua kiusatuksi, mutta miten siitä selviää? Ensimmäinen askel on ongelman tiedostaminen.

Kiusaaminen on henkistä väkivaltaa

Leenan työpaikkaongelmat alkoivat, kun hän kouluttautui esimiehensä ohi - ensin maisteriksi, sitten tohtoriksi. Häntä alettiin vähätellä, mitätöidä, syrjiä, sulkea pois työryhmistä ja jätettiin vähitellen kaikesta ulkopuolelle. Hänet yritettiin monin tavoin savustaa ulos, koska hän alkoi olla uhka - esimiehelleen. Leena alkoi voida huonosti. Hänellä oli erilaisia särkyjä, unettomuutta ja hän oli ahdistunut. Vuoden kuluttua hän joutui pitkälle sairaslomalle ja sai sairaslomalta palattuaan potkut. 

 - Se oli järkyttävää, loukkaavaa, minääni murskaavaa ja sitä oli mahdotonta käsittää ja       ymmärtää, kertoo Leena kokemastaan.

Hän ei ymmärtänyt kohteluaan, eikä saanut minkäänlaista tukea työpaikalla. Leena meni terapeutille, luki kirjallisuutta ja hänelle selvisi, että kyseessä on käyttäytyminen, joka ei ole normaalia. Hän oli joutunut narsistisen kiusaajan uhriksi.

Leena on vain yksi tuhansista työpaikkakiusaamisen uhreista. Eläkevakuutusyhtiö Eteran tuoreen tutkimuksen mukaan joka viides on kokenut kiusaamista työpaikalla ja jopa 14% on kokenut väkivallan uhkaa. Merkittävin tekijä, joka ajaa ihmisen työkyvyttömyyseläkkeelle, on työpaikan huono ilmapiiri. (Etera.fi/tyokaveri)

 Henkistä väkivaltaa ja kiusaamista on eniten kuntien ja valtion työpaikoilla. Kiusatuksi joutuminen voi olla traumaattinen kokemus, jonka jälkihoito kestää kauan ja tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Selviäminen ei aina ole itsestään selvää.

Selviäminen uhrin roolista on voimaantumista

Miten Leena selvisi? Potkut työpaikasta oli ehkä ainoa keino selvitä. Onni onnettomuudessa. Työkyky meni pitkäksi aikaa, mutta nyt on aikaa prosessoida kokemusta. Hän jatkaa työstämistä monin eri tavoin. Puhuminen, kirjoittaminen, vertaistuki, mielikuva- ja unityöskentely, terapia... keinoja on.

- Ilman apua ja opastusta en olisi päässyt jaloilleni. Traumatisoiduin ja elämänhalukin katosi. Mutta asian tiedostaminen auttoi. Kaikki kulki alussa hitaasti ja koko ajan koski. Mutta jossakin minussa on voimanpesä, josta sain jotakin. Tuo tiedostamaton voimanpesä on meillä jokaisella, kertoo Leena.

Selviäminen ei ole helppoa, mutta mahdollista. Tiedostaminen voi viedä kauan. Kun kiusattu vihdoin alkaa tiedostaa, että kiusaaja on sairas henkilö, ei enää syytä itseään.

Kiusattu alkaa päästä uhrin roolista ja havahtua omiin oikeuksiin. Voimaantuminen ja oma kasvu voivat alkaa. Vanhoista ajattelumalleista on mahdollista vapautua, löytää uusia ja harjoitella niitä. Vähitellen energian voi suunnata uusiin visioihin ja unelmiin.

Kiusaaja on konfliktipersoona

Psykologian prof. Liisa Keltikangas-Järvisen mielestä narsistista persoonallisuutta on hyvin vaikea tunnistaa. Kiusaaja keskellämme-kirjassa haastateltiin 150 kiusattua työpaikalla ja yksityiselämässä. Kiusatut havaitsivat kiusaajan käytöksessä seuraavia tyypillisiä piirteitä, joista voi tunnistaa ilmiön - narsistisen persoonallisuushäiriön:

- hänen puheissaan on vihaa ja negatiivisuutta

- hän ei osoita empatiaa, rakkautta,

- hänellä ei ole syyllisyydentuntoa

- hän manipuloi ja valehtelee

- hän on kateellinen ja katkera

- hän vähättelee, mitätöi ja nitistää

- hän pelottelee, uhkailee ja kiristää

- hän alistaa, hallitsee ja käyttää hyväkseen

- työpaikalla hän ottaa toisia "hoviin" ja toisia uhreiksi

- hänen tavoitteenaan on syrjäyttää tai poistaa työpaikalta omaa valtaa uhkaavat

Lähde: Brita Jokinen: Kiusaaja keskellämme. Kokemuksia ja selviämistarinoita vaikeasta ihmissuhteesta. WSOY 2007.