Ahdistus vallankäytön välineenä työyhteisössä

Sirpa Polo, FT, KM

Kuvaan kirjassani

"Narsisti esimiehenä: Miten vapauduin työpaikkahelvetistä" työelämän tuskaa työnilon raunioilla. Vien lukijani pienistä ja vähäpätöisistä arkipäivän tilanteista herkästi itseensä ottavan Gitan kanssa matkalle mielettömyyksien huvipuistoon, stressihormonien pelikentälle. Oliko hän herkkähipiäinen vain esimiehensä mukaan? Vai onko sittenkin syytä ottaa vakavasti, mitä vallan naamion takana liikkuu ja mitä liike jättää jälkeensä?

Saatuani kutsun kirjoittaa Osviittaan pelkoa ja valtaa käsittelevä artikkeli, ajattelin kokemusteni pohjalta kykeneväni sanomaan jotain kiinnostavaa. Tehtävä osoittautui haasteellisemmaksi kuin ajattelin. Työyhteisössä pelkoa tuottavan vallan käytön tekevät mahdolliseksi puuttuvat rakenteet, kuten arvioinnin, valvonnan ja kontrollin puute ja väärien tekojen katsominen sormien läpi. Tarkastuskäytäntöjä vähätellään osittain asenteista, osittain osaamisen puutteesta johtuen tai koska sellainen on maan tapa. On noloa puuttua ongelmiin. Mieluummin itse poistuu kuviosta.

Epäasiallisessa johtamisessa pelisäännöt puuttuvat, perehdyttäminen laiminlyödään ja uusi työntekijä suljetaan yhteisön ulkopuolelle. Normeja ja sääntöjä ei noudateta, eikä niitä ole tarkoituskaan noudattaa. Johtaminen on työntekijän julkista nolaamista, aliarvioimista ja osaamisen väheksymistä. Paljon puhuminen on todellisuuden kätkemistä. Keskustelukulttuuria ei ole. Huumori puuttuu. Kysyminen torjutaan. Kysymykset ymmärretään arvosteluna ja mustamaalaamisena. Kahden kesken käytävät puhuttelut, epämääräinen ja käsittämätön uhkailu ja työn rajaaminen johdon direktio-oikeuden alle sisältyvät keinovalikoimaan. Luottamusta korostetaan, mutta luottamuksen merkitys on jotain muuta kuin vastavuoroista toisen kunnioittamista. Johdon harjoittama vallankäyttö jää sanojen varjoon.

Vasta ilmestynyt kirjani "Narsisti esimiehenä" kaunokirjallisena tietokirjana on puhuttanut lukijoita. Tarmo Kunnas kirjassaan "Paha: Mitä kirjallisuus ja taide paljastavat pahuuden olemuksesta" "riisuu pahan naamioita hermeneutiikan ja fenomenologian hengessä." "Sanat 'hyvä' ja 'paha' ovat ilmiöiden kielellistä pintaa, vihjeitä jostain syvemmällä olevasta. Kuten kaikki todellinen oleminen, hyviksi ja pahoiksi kutsumamme ilmiöt ovat kielen takana. On siis kurkistettava sanojen taakse ymmärtääkseen hyvää ja pahaa."

Pahan kokemukseni liittyy kirjassani kuvaamaani epäasialliseen kohteluun työssä. Esimies ja työnantaja kieltävät jyrkästi tapahtuneen. Minua hoitaneiden lääkäreiden ja psykologien mukaan työnantajan näkemys ei ole oikea. Heidän mukaansa vakava sairastumiseni oli yksiselitteisesti seurausta työpaikan olosuhteista. Työ tulee pelottavaksi, kun luottamusmies ja työsuojeluviranomainen eivät ota työterveyshuollon toteamaa häirintää vakavasti eikä laki suojaa työntekijää.

Kun kaikki on toisin

Tunti tunnin jälkeen kaikki on uutta, ei aiemmin puheeksi otettu, ei keskusteltu. Kun mistään mitään ei sovita, ei synny yhteistä ymmärrystä. Ilmeitä paljon, paljon sanoja, mitään ei päätetä, ei kirjata yhteiseen muistiin. Lopulta päätät itse, mitä teet, miten teet, onhan sinulla itsenäinen työ. Viikkoja saat olla rauhassa, teet omat valintasi ja työsi. Kunnes yllättäen Hän keltaisella lapulla ilmoittaa, tästä täytyy keskustella. Ei hän kysy, mitä olet tehnyt. Ei hän ilmoita, mistä tästä puhutaan. Yrität kysyä, milloin keskustellaan. Hän torjuu. Keskustelua, jota Hän pyytää, ei käydä.

En minä

Piiri pyörii. Sinä pyörit siinä samassa. Me kaikki pyörimme. Yrität tehdä työsi niin hyvin kuin olet oppinut, koulutus, kokemus ja oma ymmärrys tienviittoina. Mikään ei koskaan ole oikein, ei sopivaa, ei asiallista. Hänelle asiat kyllä sopivat, mutta me valvomme täällä jäsenten etua, jäsenten ääni vaatii toisin. Kysyt, mikä on jäsenten ääni. Miten sitä palvellaan? Et saa vastausta. Yrität uudelleen, uudella tavalla. Olet uhka. Karuselli pyörii. Olet taas tehnyt väärin.

Häpeät kun et ymmärrä

Viikot kuluvat. Aikataulut paukkuvat. Hän on kiireinen. Hän ei keskustele. Hän sanoo, ettei työsi kiinnosta häntä. Teet omat työsi. Tulee päivä. Hän sanoo, tästä täytyy keskustella kahden kesken. Hän nuhtelee ja nolaa, puhuu kuin lapselle. Ei, koska Hän on sitä mieltä, mitä sanoo. Hänellä on joku muu, joka vaatii sanomaan, puheenjohtaja, hallitus, rahoittaja. Hän on pahoillaan, mutta ei voi tehdä toisin. Hän on saanut määräyksen ylemmältä taholta. Ei hän. Hän tekee vain velvollisuutensa. Olet ymmällä. Tunnet häpeän. Etsit syyllistä itsestäsi. Ymmärtämättä.

Piiri pyörii. Viikot kuluvat. Sama toistuu toisin kuvioin. Siinä missä edellisellä kerralla hämmästelit nolona pahaa aavistamatta, toisella kerralla stressihormonisi pomppaavat ylös. Häpeä vie puolustuskykysi. Mitä puolustaisit? Syytä et ymmärrä. Ketä vastaan puolustautuisit? Hän tekee vain velvollisuutensa. Hyökkääjä on joku muu. Kuka, et voi tietää. Hyväuskoisuuttasi et aavista, miten voisitkaan. Käyttäydyt terveesti, kuten pelkäävä ihminen tekee, mutta ahdistuneena et ymmärrä.

Sanojen muuttuvat merkitykset

Mitä opit? Älä koskaan, missään tilanteessa keskustele kahden kesken. Kirjoita kaikki muistiin. Tallenna nauhurille, mutta tee se salaa. Hän raivostuu helposti, kieltää kirjoittamasta. Vastustat. Et vielä tiedä. Häntä ei vastusteta. Opit, että kysyminen on hänen vastustamistaan. Niin tai näin, aina väärin päin. Täällä määrään Minä.

Osaamisella ei ole arvoa. Hän löytää aina jonkun, jota syyttää. Mikään mitä olet oppinut ja osannut, ei ole mitään. Kaikki, mitä sanot, ei ole mitään. Vain Hänellä on sanan valta. Mutta mitä ihmettä Hän sanoo? Mitä ihmettä Hän määrää? Mitä Hän tarkoittaa? Kysyt työtovereilta tai hallituksen jäseniltä. Puff. Huomaat olevasi yksin. Kysyt itseltäsi. Ihmettelysi vie huomiosi juuri, kun pitäisi olla hereillä kuulemaan, näkemään, ymmärtämään näytelmää, jota näytellään selkäsi takana.

Kiire, kiire

Karuselli pyörii. Vauhti kiihtyy. Viidessä instanssissa päätetyn ja hyväksytyn suunnitelman toteuttaminen on vastuullasi. Yksi ryhmä päättää, toinen ryhmä pitää kutsua koolle, pitää perustaa uusi ryhmä, ensimmäisen ryhmän nimi täytyy muuttaa. Protokolla nimen muutosta varten täytyy selvittää. Kuluu viikkoja. Selvität rutiineja Selmasta. Verkossa on kaikki mitä tarvitset. Hän ei ehdi keskustelemaan. On lomamatkoja, työmatkoja, kiirettä siellä, tärkeää täällä. Kaikille on kiire. Kukaan ei ehdi kokoukseen. Piiri pyörii. Samat ihmiset eri päin pyörällä päästään. Alkuperäinen tehtävä, käsiteltävä asia ja tarkoitus unohtuu, mutta karuselli pyörii.

Vain sinä et tiedä

Kunnes teet virheen, joka varmasti huomataan. Aiemmin tekemäsi virheet on jo rekisteröity. Pitkämielisyydessään ja lempeydessään hän on ollut kärsivällinen ja salliva. Hän ymmärtää. Uusi ihminen uudessa työssä. Kaikenlaista voi sattua. Mutta hänelläkin on rajansa. Hän laiminlyö varmuuden vuoksi perehdyttämisen. Työyhteisössä ei ole pelisääntöjä, eikä niitä noudateta. Ymmärrät myöhemmin kaksoismerkityksen. Hän varmistaa, että et noudata työyhteisön kulttuuria. Mitä kulttuuria, kysyt. Kaikkihan sen tietää. Kun yrität päästä perille kulttuurista, jonka kaikki tuntee. Puff. Et löydä keskustelijaa, et edes Selmasta.

Piruetteja tatamilla

Olet epäilyksen kohteena, koska olet ottanut yhteyttä ilman lupaa tahoon tai henkilöön, joka ei sinulle ole oikeutettua. Olet rikkonut määräyksiä, ei väliä tiesitkö määräykset tai et. Kaikkia työyhteisön jäseniä rangaistaan. Sinua perehdytetään. Kohta x, ulkopuoliseen voi ottaa yhteyttä vain 'Täällä määrään Minä' tai tämän luvalla pyydettäessä. On yksi haaste. Miten pyytää lupaa kysymättä? Entä, jos sinulle soitetaan? Entä, jos saat sähköpostia. Saatko vastata ilman lupaa. Jos kysyt, miten toimit? Olet Häntä vastaan, nöyryytät. Hänen täytyy koventaa otteitaan, koska täytyy valvoa työnantajan etua. Sinä mietit, miten olla yhteydessä rahoittajan kanssa nolaamatta Häntä.

Karuselli pyörii. Pyörit siinä hetken, jo kiidät vauhdilla ylös ja alas vuoristorataa. Et saa sanaa suustasi. Se voi olla jopa etusi. Olosi on kuin keuhkosi olisivat pihalla. Vedät henkeä. Et tiedä suuntaa, et maata et valuuttaa. Kaikki liekehtii kuin Fukushima Daichi -ydinvoimalaitos tsunamin jäljiltä. Hengität ilmaa, et näe, et tunne, mutta huomenna lääkäri sanoo, olet vakavasti sairas. Lääkäri katsoo sinua silmiin surullisena:"Enää en odota, että myönnyt. Määrään sinut sairaslomalle, eikä työasioita ajatella".

Olet ongelma

Karuselli pyörii ja sama uudestaan. Sinusta tulee Hänelle ongelma. Toiset työntekijät joutuvat tekemään työsi. Hänen täytyy huolehtia, että he eivät sairastu. Hänellä on velvollisuus. Enää et tiedä, mistä olet tulossa, mihin menossa, missä olet. Et tiedä enää, kuka olet. Karuselli pyörii. Vuoristorata vie. Mitä kauemmin olet kyydissä, sitä kauemmin kestää mielesi vauhdin pysähtyä.

Etsit oikeutusta itsellesi. Kukaan ei usko sinua. Miten mielettömyyttä kukaan uskoisikaan? Tuomio on tämä: se olet sinä. Olet tehnyt väärin. Et ole luotettava. Se olet sinä. Olet ottanut puheeksi, mustamaalannut, rikkonut lojaaliuden työnantajaa kohtaan. Se olet sinä. Määrätty sairaslomalle, selvä merkki. Vahvistus ennakko-oletukselle. "Mitä Minä sanoin, ongelmia tästä seuraa." Yrität ymmärtää. Kerrot oman kokemuksesi. Kukaan ei usko sanojasi, ei ymmärrä sinua. Et ymmärrä itsekään. Se olet sinä, syyllinen. "Täällä määrään Minä." Et enää ole vain kauhuissasi. Sinä olet kauhu.

Miten me palvelemme toisiamme

Vasta aikojen kuluttua, jos sittenkään, käsität, että mitään ymmärrettävää ei ole. Mutta miten voit käsittää, kun pyörit jatkuvasti karusellissa. Stressihormonien kourissa olet tehnyt virheet, et voi kieltää. Ole armollinen itsellesi, kun ymmärrät. Ennen kuin sinusta tuli syyllinen, olit julman epäasiallisen kohtelun alla. Elit mielettömyyden maailmassa. Elit läpi prosessin, jossa ihminen tehdään puolustuskyvyttömäksi. Karuselli pyörii. Vuoristorata vie. Olemmeko ihmisiä? Miten me kohtelemme toisiamme? Pilli sanoo ja Pulla vahvistaa. "Ennen kuin sinä tulit meille, meillä oli täällä rattoisampaa."

Sinäkin opit. Teet virheitä. Maksat niistä. Hinta on, että alat itse toteuttaa mahdottomia. Se olet sinä, joka teet sen, minkä "Täällä määrään Minä" pyörittää sinut tekemän, etkä edes ymmärrä tekeväsi. Etsit välikättä? Mikä se on, se mistä Huovinen kirjoittaa Havukka-ahon ajattelijassa? Onko se välikäsi tässä? Et tiedä sitä, mutta alat aavistaa. Näin käy, kun yrität tunnollisesti ja asiallisesti tehdä työsi, mistä sinulle maksetaan palkka. Naps. Astut ansaan. Opit, että sinulla ei ole ajatuksia, ei ymmärrystä, ei sanottavaa. Sinulla ei ole edes sanoja ja miten olisikaan, kun et ole mitään.

Peli ja miten se pelataan

"Narsistinen ihminen on kiinnostunut muista vain itsensä jatkeena. Hän käyttää muita hyväkseen saadakseen etuja ja ihailua itselleen." (Pauli Juuti 2001) Hän heijastaa sinuun oman tyhjyytensä, koska olet kysymällä Häneltä osoittanut olevasi Häntä vastaan. Hänellä on johdon direktio-oikeus. Vain Hän tietää, mitä se tarkoittaa, tapaus tapaukselta eri tavalla. Hänellä on velvollisuus. Hän huolehtii työnantajan ja työtovereittesi eduista. Hän tuntee yhteiskunnan normit ja ymmärtää työelämän säännöt, mutta hän ei piittaa niistä. Hän on yläpuolella ja pelaa. Olet ollut pitkään varuillasi, kuin eläin, jota jahdataan. Tunnet uhan, mutta sen lähde on epäselvä. Olet levoton. Etsit turhaan rajoja. Etsit pakotietä, mutta sinun on vaikea paeta. Asiaton johtaminen on ahdistanut sinut nurkkaan, kiihdyttänyt stressihormonit yli inhimillisen sietorajan. Psykiatri neuvoo. "Pysy aina ykkösagendalla. Kysy etätyön osalta. Työsopimusta ei ole noudatettu. Sellainen on laitonta. Älä mene tunnetasolle. Älä koskaan."

Kun kaikki on toisin, kysymyksesi muodostavat johtajan vallankäytön reservin. Hän muistaa kaiken tarkasti. Tulee päivä, jolloin Hän syyttää, että et tee töitä. Miten puolustaudut? Työaikakirjanpitoa ei virallisesti pidetä, epävirallinen omatekemäsi ei ole luotettava. Syytös, "en ole nähnyt sinun tekevän töitä". Sinä kysyt, naiiviuttasi, miten olisit voinut nähdä? Olet ollut kaksi viikkoa lomalla.

Parin kuukauden aikana olen nähnyt sinut kolme, neljä kertaa. NAPS! Päästät suustasi loukkauksen. "Lomalla? En. Vain kaksi päivää." HUPS! Paljastitko totuuden?

Käännä kaikki nurin päin

Kun kaikki on toisin, sinun täytyy tietää, että mitään, mitä Hän on tehnyt tai jättänyt tekemättä, ei saa ottaa puheeksi. Viisas vaikenee totuuden edessä tai Hän vaientaa sinut. Kohtaat ongelman. Laki sanoo, että työyhteisössä tapahtuva häirintä täytyy ottaa puheeksi. Kaikki työntekijät ovat velvollisia puuttumaan havaittuun ongelmaan. "Rehellisesti ja sitoutuneesti. Kuukausipalkkaa vastaan voi edellyttää, että kaikki käyttäytyvät asiallisesti, olipa kyseessä työntekijä tai esimies." (Soili Keskinen 2011)

Ole tarkkana, mitä teet. Arvioi tarkasti, kenen kanssa puhut, mistä puhut, miten puhut. Jos otat ongelman esille, varmista selusta. Varaudu siihen, että sinulla on varaa maksaa viulut. Viisaat lähtevät pois. Vain jäärät jäävät. He luulevat, että oikea on olemassa. Kun päätät jäädä, toimi viisaasti. Hanki todisteet. Ilman todisteita mikään ei ole mitään. Hän ei muutu. Mikään ei muutu, vaikka miten neuvotaan, sovitellaan, seurataan. Tiedä, Hän valehtelee silmät kirkkaina. Valehteleminen ei ole hänelle kynnyskysymys. Huomiotta jääminen on hänen heikkoutensa.

Luottamuksen kolmoislutz

Kun kysyt, olet uhka. Kun otat puheeksi, mustamaalaat työyhteisön. Ensin nuhtelu, sitten hallituksen puhuttelu asiasta, jota et tiedä etukäteen. Noudatat työelämän pelisääntöjä. Pyydät uhkaavalla hetkellä luottamusmiehen apua. Hallitus ei haluakaan puhutella. Mutta saat olla varma, rangaistus odottaa tavalla, joka on sinulle käsittämätön, uhkaava ja ahdistava. Luottamus ei ole, mitä luulet. Ymmärrä luottamuksen kolmoislutz neljällä kierteellä. Luottamus on tärkein; en luota keneenkään; et ole luotettava; koska et ole luotettava, sinua on rangaistava. Korkea moraalisi asettaa sinut Hänen ja seinän väliin. Kolmen unettoman yön jälkeen olet automaattiohjauksessa, seitsemännen yön jälkeen kypsyt. Et enää muista, et kuule omaa ääntäsi, et ymmärrä, mitä sanot, et tunne omaa minääsi. Se on sirpaleina. Sairastut. Jäät sairaslomalle.

Hänellä on valta ja Hän käyttää sitä

Hän vie työsi. Toivut. Palaat töihin. Hänellä on tärkeä tiedotus. On syntynyt taloudellinen ja tuotannollinen syy sanoa sinut irti, kun uhkailun jälkeenkään et itse ymmärrä lähteä pois. Saat tietää toisenkin syyn. Hän ilmoittaa, että täällä ei suvaita, että olet kertonut asioista rahoittajalle ja työsuojeluviranomaisille. Hän tietää. Hän määrää täällä. Hän on turvassa. Hänellä on valta. Kaikki uskovat, mitä Hän sanoo. Et hankkinut todistusaineistoa. Sinä poistut hankalan työntekijän leima otsassa.

Tulee päivä, jolloin ymmärrät. Hengityksesi kulkee vapaasti. Olet menettänyt paljon. Olet menettänyt mahdollisuuden tehdä työtä ja kehittää itseäsi ammatillisesti, ehkä terveytesikin. Joudut rakentamaan elämäsi kuviot kokonaan uudelleen, pahimmassa tapauksessa läheisiäsi myöten. Hinta on kova. Sen maksamiseen yksi elämä on liian lyhyt. Mutta jotain jää jäljelle. Kokemus, jonka rohkealla jakamisella voi auttaa muita ihmisiä. Kysyt. Miten voin palvella? Tunnet auringon lämmön kasvoillasi.

Kirjoitan edellä tuntemuksistani ahdistuksesta vallan alla. Tarkoitukseni on avata lukijalle asiantuntijatyötä tekevän työntekijän todellisuutta työnjohtovallan alla. Kirjoitan kokemaani elämyksinä "samalla herkkyydellä kuin taiteellinen kieli tavoittaa. Avaan näkökulmaa kauhun ja stressihormonien villiin laukkaan. Ravistan myyttiä, jonka mukaan ristiriidan syntymiseen tarvitaan aina kaksi osapuolta. Uhrin ja häntä tukevan työnohjaajan on tärkeä ymmärtää, että luonnehäiriöinen kykenee tuhoamaan yksin. Hänelle riittää, että ristiriitaan tarvitsemansa osapuoli astui äsken ovesta sisään. Psykiatrini sanoja lainatakseni: "aiemmin olin romanttinen ja ajattelin, että keskustelemalla voidaan aina ratkaista ongelmat. Sittemmin olen vähän muuttanut käsitykseni." Lain mukainen velvollisuus ottaa häirintäongelma puheeksi johtaa työn menettämiseen, vaikka toisin väitetään. Kirjoitan, että kiinnitämme huomiota ja uskomme uhrin kertomuksen. Se on usein tosi.

Lähteet

Juuti, Pauli. 2001. Narsismi johtamisessa. Teoksessa: Polo, Sirpa: Narsisti esimiehenä. Hämeenlinna: Minerva.

Keskinen, Soili. 2011. Alaistaidot on osa kahden kauppaa. Taloustaito 4/2011.

Keskinen, Soili. Alaistaidot. Luottamus, sitoutuminen ja sopimus. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Vammala: Polemia nro 59.

Kunnas, Tarmo. 2008. Paha: Mitä kirjallisuus ja taide paljastavat pahuuden olemuksesta. Jyväskylä: 8

Atena.

Ojanen, Markku. 2006. Hyvä, paha ihminen. Hämeenlinna: Perussanoma.

Polo, Sirpa. 2011. Narsisti esimiehenä Miten vapauduin työpaikkahelvetistä. Hämeenlinna: Minerva