Harjunen, Ville (2014)
EPÄSUORA AGGRESSIIVISUUS REAKTIONA HÄPEÄÄ TUOTTAVAAN ARVIOINTITILANTEESEEN
Häpeäherkkyys ja narsistinen persoonallisuus aggressiivisuuden voimakkuutta säätelevinä tekijöinä
Harjunen VIlle Johannes, Helsingin yliopisto, 2014
Vaikka häpeän ajatellaan tyypillisesti kannustavan välttämään normien vastaista ja antisosiaalista käyttäytymistä, ovat monet tutkijat löytäneet viitteitä siitä, että häpeän kokeminen liittyisi korostuneeseen suuttumukseen ja aggressiivisuuteen. Häpeää koskevat teoriat olettavat aggressiivisuuden ilmenevän suojaavana reaktiona häpeän tuottamaan minän arvon menetykseen. Häpeän laukaiseman aggressiivisuuden on oletettu olevan kaikkein voimakkainta häpeäherkillä yksilöillä, joilla on taipumus kokea minuuteen yleisesti kohdistuvaa kivuliasta häpeää sekä henkilöillä, joilla on narsistinen minäkäsitys. Häpeän ja aggressiivisuuden oletetusta kausaalisuhteesta on kuitekin hyvin vähän kokeellista tutkimusnäyttöä. Suuri osa häpeä-aggressiivisuus -tutkimuksesta perustuu häpeäherkkyyden ja aggressiivisuustaipumuksen korrelatiivisiin tarkasteluihin. Narsismin suhdetta häpeään ja aggressiivisuuteen on tutkittu hieman myös kokeellisesti, mutta tutkittavat ovat olleet lähes poikkeuksetta lapsia.
Tämän tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää, johtaako kielteisen palautteen aiheuttama häpeä lisääntyneeseen epäsuoraan verbaaliseen aggressiivisuuteen palautteen antajaa kohtaan ja onko aggressiivisuus voimakkainta kielteisen palautteen tilanteessa korkean häpeäherkkyyden henkilöillä sekä yksilöillä, joilla on narsistinen persoonallisuustaipumus. Lisäksi tutkimuksen avulla pyrittiin saamaan viitteitä siitä, voidaanko häpeäherkkien ja narsististen henkilöiden emotioinaalisissa reaktioissa ja aggressiivisuudessa havaita eroja, jotka heijastavat piirteiden eroavaisuuksia itsen arvioinnissa. Tutkimus toteutettiin käyttäen kokeellista toistomittausasetelmaa. Kokeeseen osallistujat (N=57) valittiin satunnaisesti aikaisemmin toteutetun kyselytutkimuksen osallistujista (N=391). Koetilanteessa henkilöt altistettiin häpeää herättävälle kielteisen palautteen tilanteelle ja neutraalin palautteen tilanteelle. Riippuvana muuttujana oli henkilöiden ilmaisema verbaalinen epäsuora aggressiivisuus palautteen antajaa kohtaan. Riippumattomina muuttujina olivat koehenkilön palautetilanteiden jälkeen raportoimat häpeän kokemukset. Lisäksi aggressiivisuuden voimakkuutta säätelevinä tekijöinä tarkasteltiin kyselyosassa mitattua häpeäherkkyyttä ja narsistista persoonallisuustaipumusta. Hypoteeseja koskevien tulosten analysointi toteutettiin monitasolineaarimallinnusta käyttäen.
Tulokset osoittivat, että sekä kielteisellä palautteella, että palautetilanteessa koetulla häpeällä oli aggressiivisuutta lisäävä vaikutus. Lisäksi kielteisen palautteen havaittiin lisäävän aggressiivisuutta erityisesti henkilöillä, joilla oli korkea häpeäherkkyys. Regressioanalyysiin perustuvat jatkotarkastelut antoivat myös viitteitä siitä, että häpeäherkkien voimakkaampi aggressiivisuus kielteisen palautteen jälkeen selittyi yksilöiden kokemalla minään suuntautuneella häpeällä. Oletusten vastaisesti tulokset eivät antaneet tukea narsismin yhteydestä aggressiivisuuteen.
Yhteenvetona voitiin todeta, että tutkimuksen tulokset antoivat selkeää tukea Tangneyn ja kumppaneiden häpeä-aggressiivisuus -yhteyttä koskevalle teorialle. Narsismin sekä häpeä-aggressiivisuus -yhteyttä välittävien muiden tekijöiden, kuten alhaisen itsesäätelyn roolin ymmärtäminen vaatii yhä tarkempia ja syvemmälle meneviä tutkimusmenetelmiä, kuten psykofysiologisten mittausten käyttöä.
Pro gragu-työn voi lukea kokonaisuudessaan täällä
Häpeäherkkyys ja narsistinen persoonallisuus aggressiivisuuden voimakkuutta säätelevinä tekijöinä