Huhtala, Satu-Maarit (2017)

En halua mennä soittotunnille : Opettajan narsististen piirteiden vaikutus oppilaan musiikkisuhteeseen.

Huhtala, Satu-Maarit, Centria-ammattikorkeakoulu, 2017

Tutkimuksessa tarkasteltiin narsistisen persoonallisuushäiriön kehittymistä, syitä, ilmenemismuotoja sekä niiden vaikutuksia ympäröivään yhteisöön. Näitä ongelmia verrattiin opettajuuden hyviin käytänteisiin, sekä selvitettiin narsistisen henkilön käytöksen vaikutuksia läheiseen ihmiseen, erityisesti tämän luovuuteen ja itseilmaisuun. Tätä peilattiin musiikin yksilöopetukseen.

Laadullinen tapaustutkimus selvitti, miten yleisiä ovat negatiiviset soitto-/laulutuntikokemukset, opetustilanteen vuorovaikutusta, kokemusten seurauksia, sekä eteenpäin pääsyn keinoja. Sähköinen kyselylomake laadittiin Webropol-ohjelmalla, ja se lähetettiin seitsemään ammattikorkeakouluun musiikkipedagogiopiskelijoille. Narratiivinen ote tuotti myös avoimia kysymyksiä, näin ollen vastaajilla oli mahdollisuus kertoa omin sanoin kokemuksistaan. Vastaukset analysoitiin fenomenologis-hermeneuttisen tutkimusotteen periaattein, eli keskiössä oli yksilön eletty kokemus ja sen kiistattomuus, sekä tutkijan ja tutkimusaineiston välinen dialogi.

Vastauksista kävi ilmi, että valtaosalla opiskelijoista oli kokemuksia opettajan epäasiallisesta käytöksestä, erityisesti henkisestä väkivallasta. Tämä oli ilmennyt lähinnä vallankäyttönä, mitätöintinä, impulsiivisuutena sekä häpeäänsaattamisena. Suurella osalla vastaajista nämä kokemukset olivat vaikuttaneet kahlitsevasti musiikkisuhteeseen sekä tapaan suhtautua omaan musisointiin. Tästä oli seurannut muun muassa epävarmuutta, häpeäntunteita, suorituspaineita ja lihasjännityksiä. Opettaja-oppilassuhteisiin koettiin liittyneen myös motivaation katoamista sekä tunteita siitä, että mikään harjoittelumäärä ei ole riittävää, ja että huono suoritus loukkaa opettajaa. Opettajien käytöksessä oli paljon yhteneviä piirteitä tietoperustassa kuvattujen narsististen ajattelu- ja toimintatapojen kanssa.

Kysyttäessä keinoista, joiden avulla vastaajat olivat päässeet negatiivisista kokemuksista yli, korostui puhumisen ja sen myötä ymmärtämisen merkitys. Muita eheyttäviä asioita olivat opettajan vaihtuminen, kokemusten oma työstäminen, musiikki sekä ammattiapu. Eteenpäin jatkamista olivat edesauttaneet myös näyttämisenhalu ja intohimo musiikkiin. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää musiikkipedagogikoulutuksessa ja opetuskentällä, ja tietoisuuden lisääminen asiasta on olennaista.

Julkaisun voi kokonaisuudessaan ladata täältä:http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100515771